365 päivän palautusoikeus 365 päivän palautusoikeus
Ilmainen palautus Ilmainen palautus
Toimitus alkaen vain 5 € Toimitus alkaen vain 5 €
Hintatakuu Hintatakuu
Trustpilot Trustpilot

Juokseminen tekee sinusta älykkäämmän

Uusi tutkimus osoittaa, että juoksu voi antaa uusia aivosoluja ja lisätä älykkyyttä
Vanha myytti siitä, että lihasmassa ja älykkyys eivät liity toisiinsa, on epäilemättä totuus, johon on tehty muutoksia. Tutkimus aivosolujen tuotannon ja liikunnan välisestä yhteydestä on edelleen käynnissä, esimerkiksi dementian ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn osalta. Ja nyt on enemmän lihaa perusteluissa, miksi esimerkiksi juokseminen on niin hyvä asia. 

Uudet tutkimukset osoittavat, että aerobinen aktiivisuus, kuten juoksu, lisää voimakkaasti veren liikettä aivoissa, mikä voi auttaa muodostamaan uusia aivosoluja (neurogeneesi). On myös jonkin verran näyttöä siitä, että fyysisen aktiivisuuden ja muistamiskyvyn välillä on yhteys. Juoksun ja muiden aerobisten liikuntamuotojen on osoitettu sekä rotilla että ihmisillä tehdyissä testeissä edistävän uusien aivosolujen muodostumista aivojen muistiin ja ajatteluun liittyvissä osissa. Toinen vahva argumentti juoksukenkien jalkaan hyppäämisen puolesta. Koska painoharjoittelu ei saa aikaan samanlaista veren liikkeiden lisääntymistä, harvat tutkijat ovat ajatelleet, että painoharjoittelulla voisi olla sama vaikutus. Mutta uudet tutkimukset osoittavat muuta.

Älyä juoksuun
Ihmisiä ei ole helppo verrata eläimiin, mutta brasilialaisen Universidad Federal De São Paulon tutkijat ovat tehneet rotilla kokeita selvittääkseen, miten lisääntynyt lihasmassa vaikuttaa rottien aivoihin. Niinpä tutkijat esittelivät Society for Neuroscience -järjestön vuotuisessa kokouksessa rottien ryhmiin liittyvän kokeen, jossa yhdelle ryhmälle annettiin ylimääräistä painoa häntään ja sen jälkeen se pakotettiin kiipeämään ylös ja alas tikkaita pitkin viisi kertaa viikossa, toinen ryhmä rottia juoksi juoksumatolla, kun taas viimeinen ryhmä rottia ei joutunut minkäänlaiseen fyysiseen rasitukseen. Kahdeksan viikon kuluttua juoksevilla rotilla oli paljon korkeampi BDNF (Brain Derived Neutropic Factor) - kasvutekijä, jonka uskotaan edistävän uusien solujen muodostumista - kuin istumatyötä tekevillä rotilla. Sama päti rottiin, joiden häntään oli kiinnitetty painoja. Kävi ilmi, että fyysisesti aktiiviset rotat, olivatpa ne sitten painojen raahaajia tai juoksijoita, suoriutuivat muisti- ja oppimistesteistä paremmin kuin rotat, joita ei haastettu fyysisesti. Olettaen, että sama pätee ihmisiin, juoksu ja voimaharjoittelu auttavat meitä muistamaan ja oppimaan paremmin. Kaiken kaikkiaan meidän on siis vain alettava juosta ja voimaharjoittelemaan paljon.